Uuden työntekijän perehdytys: Usein kysytyt kysymykset

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä perehdytys tarkoittaa käytännössä ja miksi se on yksi tärkeimmistä työturvallisuuden peruspilareista.

Mitä perehdytys ja työnopastus tarkoittavat?

Perehdyttäminen eli perehdytys tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset.

Työnopastus puolestaan kattaa itse työn tekemiseen liittyvät asiat: mistä osista ja vaiheista työ koostuu ja mitä tietoa ja osaamista se edellyttää.

Käytännössä käsitteitä käytetään usein rinnakkain, sillä molemmat tähtäävät samaan tavoitteeseen: siihen, että työntekijä osaa tehdä työnsä turvallisesti ja oikein alusta lähtien.

Miksi perehdytys on tärkeää työturvallisuuden kannalta?

Perehdyttäminen ja työnopastus ovat ehkä kaikkein parasta ennakoivaa työsuojelua, sillä niillä ehkäistään vaaratilanteita ja tapaturmia jo ennen kuin niitä pääsee syntymään. Työturvallisuuskeskuksen mukaan puutteet työnopastuksessa ovat yleinen työtapaturman syy, ja hyvin hoidettu perehdytys ehkäisee myös haitallista kuormittumista sekä auttaa työntekijää sopeutumaan työyhteisöön.

Suomen työpaikoilla sattuu Työsuojeluhallinnon mukaan päivittäin yli 300 työtapaturmaa, vuositasolla yli 100 000. Näiden työtapaturmien on arvioitu maksavan työpaikoille vuosittain yli kaksi miljardia euroa. Suuri osa näistä olisi ehkäistävissä paremmalla perehdytyksellä ja opastuksella.

Onko perehdytys lakisääteinen velvollisuus myös pienelle yritykselle?

Kyllä, se koskee kaikkia työnantajia yrityksen koosta riippumatta. Työturvallisuuslain (738/2002) 14 § velvoittaa työnantajan antamaan työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä perehdyttämään hänet riittävästi työhön, työolosuhteisiin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista. Laki ei tee poikkeusta toimialan tai henkilöstömäärän perusteella.

Kenen vastuulla perehdytys on?

Juridinen vastuu on aina työnantajalla, mutta käytännössä perehdytyksen suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta vastaa lähin esihenkilö. Esihenkilö voi delegoida käytännön opastustehtäviä koulutetulle työnopastajalle tai kokeneelle kollegalle, mutta vastuu perehdytyksen riittävyydestä säilyy aina esihenkilöllä ja linjajohdolla.

Yhteisellä työpaikalla, esimerkiksi silloin, kun alihankkijan työntekijä työskentelee tilaajan tiloissa, sekä lähettävä että vastaanottava työnantaja vastaavat perehdyttämisestä, ja käytännön toteutuksesta on sovittava keskenään.

Ketä kaikkia pitää perehdyttää?

Jokainen täytyy perehdyttää. Järjestelmällisen perehdyttämisen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät toimialasta tai työsuhteen kestosta riippumatta niin osa-aikaiset, vuokratyöntekijät, kesä- ja kausityöntekijät, harjoittelijat kuin esihenkilöt itse. Perehdytyksen tulee kattaa myös asiakkaan luona tehtävät työt ja työpaikalla toimivien ulkopuolisten työnantajien työntekijät.

Perehdytys ei myöskään lopu koskaan kokonaan: pitkäänkin talossa olleet tarvitsevat opastusta aina, kun työtehtävät, -menetelmät tai -välineet muuttuvat.

Mitä perehdytykseen käytännössä kuuluu?

Kattava perehdytys käy läpi ainakin seuraavat asiat:

• työtehtävät, tavoitteet ja oma vastuualue

• työtilat ja -välineet sekä työvuorot ja aikataulut

• turvalliset ja terveelliset työtavat

• työhön liittyvät vaarat ja niiden torjunta

• toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa

• työyhteisön pelisäännöt ja työkavereihin tutustuminen

Itse opastustilanteessa voidaan hyödyntää esimerkiksi niin kutsuttua viiden askeleen mallia: valmistautuminen, opetus, mielikuvaharjoittelu, taidon kokeilu ja harjoittelu sekä lopuksi opitun varmistaminen.

Milloin perehdytystä tai työnopastusta tarvitaan?

Aina, kun ollaan jossakin seuraavista tilanteista:

• työ on tekijälleen uusi tai toistuu harvoin

• työtehtävät tai -menetelmät vaihtuvat

• käyttöön otetaan uusia koneita, laitteita, ohjelmistoja tai aineita

• turvallisuusohjeita on laiminlyöty

• työpaikalla sattuu tapaturma tai läheltä piti -tilanne

• annetussa opastuksessa havaitaan puutteita tai tilanne poikkeaa tavanomaisesta

Samat perusteet pätevät myös silloin, kun työntekijä palaa pitkältä poissaololta tai vaihtaa tehtävää talon sisällä.

Pitääkö perehdytys dokumentoida kirjallisesti?

Laki ei suoraan määrää yhtä tiettyä lomaketta, mutta kirjallinen perehdytyssuunnitelma ja sen allekirjoittaminen on käytännössä välttämätöntä. Dokumentointi säästää aikaa itse opastustilanteessa, varmistaa ettei mikään tärkeä asia unohdu, ja on ainoa keino osoittaa jälkikäteen, esimerkiksi tapaturman sattuessa tai työsuojelutarkastuksessa, että laissa säädetyt velvollisuudet on täytetty. Apuna kannattaa käyttää valmista tarkistuslistaa, kuten Työturvallisuuskeskuksen perehdyttämisen tarkistuslistaa, joka käydään läpi ja allekirjoitetaan sekä perehdyttäjän että perehdytettävän toimesta.    Avonova Assist -palvelusta löydät valmiit pohjat perehdytyksen suunnitteluun ja dokumentointiin. Voit käydä ne läpi yhdessä oman asiantuntijasi kanssa ja sisällyttää säilyttää kaikki työturvallisuuden dokumentit samalle alustalle.

Mitä seurauksia puutteellisesta perehdytyksestä voi olla?

Puutteellinen perehdytys nostaa suoraan tapaturmariskiä, ja puutteet työnopastuksessa ovatkin Työturvallisuuskeskuksen mukaan yleinen tapaturmien syy. Työtapaturman sattuessa voidaan arvioida myös, onko työnantaja täyttänyt perehdytysvelvollisuutensa. Mikäli perehdytystä ei ole dokumentoitu, työnantajan on vaikea osoittaa jälkikäteen, että perehdytys on hoidettu asianmukaisesti.

Laiminlyönnistä voi pahimmillaan seurata työsuojeluviranomaisen määräyksiä, taloudellisia seuraamuksia ja mainehaittaa.

Kannattaako perehdytykseen panostaa?

Ehdottomasti kannattaa. Hyvin hoidettu perehdytys maksaa itsensä nopeasti takaisin. Se vähentää virheitä ja tapaturmia, nopeuttaa uuden työntekijän pääsyä tuottavaan työhön ja lisää sitoutumista sekä työtyytyväisyyttä. Työsuojeluhallinnon mukaan perehdytykseen kulutettu aika ja raha saadaan takaisin parantuneena tuottavuutena.

Systemaattinen ja dokumentoitu perehdytys auttaa säilyttämään yrityksen osaamisen myös henkilöstömuutoksissa. Kun työtehtävät, toimintatavat ja käytännöt on kuvattu selkeästi, myös hiljainen tieto siirtyy eteenpäin eikä jää yksittäisten työntekijöiden varaan. Näin yrityksen toiminta pysyy sujuvana, vaikka kokenut työntekijä vaihtaisi tehtävää tai siirtyisi pois yrityksestä.

Lue myös: Yrityksen riskien arviointi: Usein kysytyt kysymykset

  Ovatko yrityksesi perehdytys- ja työturvallisuusdokumentit vaatimusten mukaisia? Pyydä meiltä maksuton arvio!

Lähteet

Työturvallisuuslaki 738/2002, 14 § (Finlex) Työsuojeluhallinto (tyosuojelu.fi): Opetus ja ohjaus Työsuojeluhallinto: Tervettä ja turvallista työtä – Opas työnantajuuteen (2019) Työturvallisuuskeskus (ttk.fi): Perehdyttäminen ja työnopastus Työturvallisuuskeskus: Perehdyttäminen ja työnopastus – Ennakoivaa työsuojelua (digijulkaisu) Työturvallisuuskeskus: Perehdyttämisen tarkistuslista Työterveyslaitos (ttl.fi): 14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus Työterveyslaitos: Kunnollinen perehdytys kannattaa aina Suomi.fi: Työntekijän perehdyttäminen Avonova: Liikkuva työ ja työturvallisuusdokumentit